24.1.2020 PE 24.1. KLO 19.00 Tampere-talo, Iso sali TAMPERE FILHARMONIA Sian Edwards, kapellimestari Ilja Gringolts, viulu ROBERT SCHUMANN (1810–1856) Alkusoitto näyttämömusiikista Manfred op. 115 ALBAN BERG (1885–1935) Viulukonsertto “Dem Andenken eines Engels” I Andante – Allegretto II Allegro – Adagio VÄLIAIKA – 20 MINUUTTIA JOHANNES BRAHMS (1833–1897) Sinfonia nro 3 F-duuri op. 90 I Allegro con brio II Andante III Poco allegretto IV Allegro Konsertti toteutetaan yhteistyössä Tampere Chamber Music -festivaalin kanssa. Konsertti päättyy noin kello 20.45. Konsertin valokuvaus, videointi ja muu tallentaminen on kielletty. The concert ends at approx. 8.45 pm. Please note that taking photographs and video or making recordings of the concert is strictly forbidden.
Transcript
24.1.2020
PE 24.1. KLO 19.00Tampere-talo, Iso sali
TAMPERE FILHARMONIASian Edwards, kapellimestariIlja Gringolts, viulu
ROBERT SCHUMANN (1810–1856)Alkusoitto näyttämömusiikista Manfred op. 115
ALBAN BERG (1885–1935)Viulukonsertto “Dem Andenken eines Engels”
I Andante – AllegrettoII Allegro – Adagio
VÄLIAIKA – 20 MINUUTTIA
JOHANNES BRAHMS (1833–1897)Sinfonia nro 3 F-duuri op. 90
I Allegro con brioII AndanteIII Poco allegrettoIV Allegro
Konsertti toteutetaan yhteistyössä Tampere Chamber Music -festivaalin kanssa.
Konsertti päättyy noin kello 20.45.Konsertin valokuvaus, videointi ja muu tallentaminen on kielletty.
The concert ends at approx. 8.45 pm. Please note that taking photographs and video or making recordings of the concert is strictly forbidden.
Sian Edwards toimii Royal Academy of Musicin kapel-limestarilinjan johtajana. Royal Northern College of Musicin kas-vatti on opiskellut myös Pietarin kon-servatoriossa Ilja Musinin johdolla. Hänet tunne-taan erityisesti oopperoiden ansiokkaana johta-jana.
Hiljattain Edwards on vieraillut muun muas-sa Baijerin radion ja São Paulon sinfoniaorkes-tereissa sekä Royal Philharmonic Orchestras-sa. Suomalaisella orkesterikentällä Edwards on myös tuttu vierailija ja Tampere Filharmonian kanssa kapellimestari teki yhteistyötä viimeksi vuonna 2004.
ILJA GRINGOLTS
Virtuoosisesta soitostaan ja herkistä tulkinnoistaan tun-nettu venäläisviulisti Ilja Grin-golts on esiintynyt maailman eturivin orkesterien kuten Bir-minghamin ja BBC:n sinfoniaorkeste- rien sekä Los Angelesin ja Pietarin filharmonik-kojen kanssa. Gringoltsin konserttikausi 2019–2020 käynnistyi Enescu-festivaaleilta ja jat-kuu vierailuilla Euroopan suurissa orkestereissa. Tampere Filharmonian solistina Gringolts vieraili viimeksi vuonna 2016.
Opiskeltuaan ensin Pietarissa viulua ja sävellys- tä Gringolts siirtyi maailmankuuluun Juilliar- diin Itzhak Perlmanin oppilaaksi. Myös kamari- muusikkona aktiivisesti esiintyvä Gringolts soit-taa Giuseppe Guernerin 1740-luvulla valmistu- nutta ”del Gesù”-viulua.
Robert Schumannin Manfred-näyttämömu-siikki pohjaa englantilaisrunoilija Lordi Byro-nin lukudraamaan, jonka kirjailija julkaisi reak-tiona Goethen Faustille (1. osa, Weimar 1808). Goottilaishenkinen tarina kuvaa byronilaisen – kyynisen, melankolisen, mutta myös syvästi tuntevan – sankarin kamppailua. Menetet-tyään rakastettunsa Astarten Manfred kutsuu avukseen henkiä. Tragedian taustalta paljas-tuu kuitenkin pariskunnan sopimaton, insesti-nen suhde, eikä menneisyyttä saa tekemättö-mäksi. Mystiikkaa täynnä oleva tarina on laa-jalti sukua Goethen tragedialle ja sen pelas-tuksen tematiikalle.
Kirjallisista pyrinnöistään tunnetulle Schumannille Lordi Byronin tuotanto oli tuttua jo nuoruudesta. Saa-tuaan innoituksen puhe-teatteria, melodraamaa ja kuoro- ja orkesterimusiikkia yhdistelevään Manfred- teokseen säveltäjä kirjaili
sen paperille muutamassa kuukaudessa. ALKUSOITTO kantaesitettiin Dresdenissä 14.3.1852 ja kokonaisteos Weimarissa Franz Lisztin johdolla saman vuoden kesäkuussa. Schumannit kuuluivat Lisztin sekä vastikään menehtyneiden Mendelssohnin sisarusten ohella romantiikan itäsaksalaiseen musiikki- älymystöön. Piirin elämää ravistelivat Euroo-pan ”hullun vuoden” 1848 tapahtumat, joiden tasavaltalaishenkiset mellakat ulottuivat Dresdeniin saakka.
7
Manfred-kokonaisteos ei saanut Schumannin toivomaa vastaanottoa, mutta näkemykselli-nen alkusoitto jäi orkesterihistoriaan. Es-mol-lissa vellova teos maalaa byronilaisen sanka-rin synkkää mielenmaisemaa. Schumann jät-tää huomiotta oman Es-duurietumerkintänsä – muistuma valoisasta ja sankarillisesta duu-rista toimii kuin suojana Es-mollin maailman-tuskaa vastaan.
”Kritiikki 12-sävelistä musiik-kia kohtaan väittää sen ole-van puhtaasti älyllistä ja vail-la tunnetta. Jos otatte viulu-konserton kirjoittaaksenne, sen täytyy olla hyvin vakava, pohdittu ja puhutteleva teos viululle – sillä kyseessä on lyyrinen ja laulullinen soitin, jota tiedän rakastavanne. Ajatelkaa, mitä se merkitsisi koko Schönbergin liikkeelle, jos uusi Alban Bergin viulukonsertto onnistuisi purkamaan vihamielisen ’älyllistä, tunteeton-ta’-kliseen ja väitteen.” (Louis Krasner Alban Bergille)
Alban Bergin VIULUKONSERTTO oli ukrai-nalaistaustaisen amerikkalaisviulisti Louis Krasnerin tilaus. Opiskellessaan Wienissä tämä tutustui sarjallisen musiikkiin ja oli myö-hemmin hyvin vaikuttunut Bergin Wozzeck- oopperasta. Krasner oli tarkkanäköinen ym-märtäessään konserton mahdollisuudet sar-jallisen musiikin puolestapuhujana. 1930-lu-vun taitteessa nouseva kansallissosialismi oli
8
leimannut toisen Wienin koulukunnan – ydin-ryhmänään Schönberg, Berg ja Webern – rappiolliseksi musiikiksi, mikä kavensi säveltä-jien työmahdollisuuksia Euroopassa. Avokäti-nen konserttotilaus tuli tarpeeseen Bergin kurjistuvassa elintilassa.
Yhtäältä oikeiston nousu, toisaalta kaupallis-tuminen kirittivät musiikillista konservatismia Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Konsertto vi-vahti muotona neoklassismiin henkien kuiten-kin myös romantiikan yksilöideaaleja. Monet konserttokäsitykset – niin Rahmaninovin san-karilliset pianokonsertot kuin Stravinskyn ka-marimusiikkiin kallellaan oleva viulukonsertto – kuuluivat ajan musiikilliseen maisemaan. Berg osoittaa teoksellaan häkellyttävää dia- lektisuutta tasapainotellen luontevasti van-han maailman tonaalisuuden sekä uuden ai-kakauden sarjallisen musiikin välillä.
Alaotsikko ”Erään enkelin muistolle” viittaa nuoren Manon Gropiuksen kuolemaan. Alma ja Walter Gropiuksen tytär menehtyi 17-vuoti-aana saatuaan polioinfektion. Tapaus liikutti perheystävä Bergiä syvästi – Alman hän tunsi Wienin kulttuuripiireistä sekä Alexander von Zemlinskyn sävellysoppilaana. Tragedia on kuultavissa konserton osittaisena ohjelmalli-suutena. Teos koostuu kahdesta osasta, joista molemmat jakautuvat kahteen jaksoon. Va-paa Andante kehittyy kohti iloista Allegrettoa, joka perustuu itävaltalaiseen kansanlauluun. Toisen osan avaava kadenssi pohjaa osin Krasnerin improvisaatioon. Siitä siirrytään kohti Adagiota, johon Berg sijoitti Bach-ko-raaliin Es ist genug solistille ja kamariurkua
9
imitoivalle klarinettiryhmälle. Solisti kaappaa viulusektiot mukaansa kohti kliimaksia ja ki-puaa lopulta puhallinsektion ylälaitamille haihtuen maailmasta.
Johannes Brahms tutustui Schumanneihin 1853 avio-parin muutettua Dresdenis-tä Düsseldorfiin. Nuori sä-veltäjä-pianisti teki heihin suuren vaikutuksen: Robert Schumann maalasi Brahm-sille tulevaisuutta sinfonis-ten teosten parissa, vaikka ensimmäistä sinfoniaa saatiin odottaa vielä vuosikymmen. Kun Robertin terveys huononi johtaen kuolemaan 1856, Brahms tuki Clara Schumannia. Kaksikon ystävyys jatkui loppu-elämän.
Brahms matkusti ensi kerran Wieniin 1862 Claran suosituksen siivittämänä. Kaupungissa säveltäjä kamppaili ottaakseen haltuunsa Beethovenin bravuurigenret, jousikvarteton ja sinfonian. Lopulta hän onnistui kuitenkin lu-nastamaan Robert Schumannin asettamat odotukset neljän sinfonian tuotannollaan. KOLMAS SINFONIA F-DUURI OP. 90 val-mistui vuonna 1883 Brahmsin kesäretriitissä Wiesbadenissa saaden kantaesityksensä sa-mana vuonna Wienissä. Teoksen innoittajana pidetään Rein-jokea, jonka varrella sekä Wies-baden että Düsseldorf sijaitsevat.
Teosta leimaa valoisan F-duurin ja dramaatti-sen f-mollin välinen kamppailu, joka on läsnä jo Allegro con brion avaustahdeissa.
10
Ensiosan temaattinen materiaali palaa sekä toisessa osassa että finaalissa luoden koko-naisteokselle vahvaa sisäistä koheesiota. Kes-kiosat muodostavat parin teoksen sisällä. An-dantessa Brahms herkuttelee lempipuhalti-mensa klarinetin sävyillä Poco allegretton maalatessa idyllistä sointimaisemaa käyrätor-vi- ja sellosooloineen. Epäillään, että Brahms suunnitteli kompaktia paria alun perin näyttä-mömusiikiksi Goethen Faustin versiointiin Wienissä. Hurja f-mollifinaali (Allegro) selvit-tää tiensä duurin voittoon.
KOKO PERHEEN MUSIIKKISATUTAMPERE-TALON PIENESSÄ SALISSA
Säv. Roope Mäenpää, kantaesitysPerustuu Ville Hytösen saman- nimiseen lastenkirjaan
LIPUT 20 / 10 €Lue lisää: tamperefilharmonia.fi
11
TAMPERE FILHARMONIAN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT
TAMPERE FILHARMONIAN YHTEISTYÖKUMPPANIT
TAMPERE FILHARMONIAN YSTÄVÄYHDISTYS
INFO- JA MYYNTIPISTE 2. KERROKSEN LÄMPIÖSSÄ
12
Tampereen Oopperan Carmeniakin tähdittäväbassobaritoni Jussi Juola ja eteläkorealainen huippupianisti Eun Hye Kang aloittavat G Livelabin lied-konserttien sarjan teemalla “sankareita ja antisankareita”.
Jussi Juola & Eun Hye Kang – Lied-konserttisarja
1.2. klo 19
G Livelab Tampere esittää:
Liput 24 € Liput ja lisätiedot:glivelab.fi/tampere
T A M P E R E F I LH A R M O N I A N Y ST Ä V Ä T
Liity Tampere Filharmonian ystäväksi www.proorchestra.fi
Jäsenilta tiistaina 4.2. klo 17.15Ohjaaja Marco Bjurström ja ohjelmapäällikkö Suvi Leinonen kertovat Carmen-oopperan tuotannosta. Esittelyn jälkeen pääsemme seuraamaan oopperan harjoitusta.
Jäsenilta keskiviikkona 4.3. klo 18.00Elokuvajuhlien edustaja ja oma muusikkomme perehdyttävät mykkäelokuviin ja niiden musiikkiin.
Synnyin soittajaksi -teosViulisti Asta Kuusinen on myyntipisteessämme (2. krs.) perjantaina 24.1. ja signeeraa muistelmateostaan.
13
Visurakoti - Sinulle huolella rakennettu
Vuoden 2020 aikana Visurakoteja valmistuu Kangasalan Liuttuun sekä Tampereen
